Teilikorpi

Maastoestevalmennus, valmentajana Veera R.

Taavi ja Enni saapuivat tänään treenaamaan maastoesteitä Ponipalleron derbykentälle ja maastoesteradalle. Enni varusti orin tallissamme ja siitä menimme yhtä aikaa derbylle, jossa he saivat rauhassa kävellä alkukäynnit samalla esteisiin tutustuen. Alkuverryttelytkin ratsukko sai mennä itsenäisesti, että pääsin seuraamaan heidän yhteistyötään. Ori vaikutti melko vauhdikkaalta tapaukselta, ehkä jopa hieman jännittyneeltä uudesta paikasta. Huusin ratsastajalle, että ottaa vaikka matalilla tukeilla verkkahyppyjä muutaman alle. Taavi innostui verkkaesteistä jo melkoisesti ja ne ylittyivätkin melkoisen ilmavaran kanssa.

Kun alkuverkat oli suoritettu, aloitimme itse valmennuksen. Ensimmäiseksi tehtäväkseen ratsukko sai tulla banketin, jonka päällä tuli hypätä pieni tukki. Taavi säntäsi melkoisella vauhdilla kohti bankettia, joten huusin ratsastajalle, että kääntää sen ympyrälle yhä uudestaan, kunnes lähestyminen on hallittu. Muutaman ympyrän he saivatkin tehdä ennen kuin Taavi rauhoittui ja malttoi kuunnella ratsastajaansa. Banketti onnistui ratsukolta ihan nätisti, ainoastaan alastulo olisi voinut olla hallitumpi. Tämän jälkeen ratsukko sai hypätä vielä coffinin ennen kuin suunnittelisin heille pienen radan. Coffinilla Taavilla oli selkeästi vaikeuksia hieman alamäen kanssa, mutta nätisti se silti yli meni haudasta. Neuvoin ratsastajalle radan, jossa tuli mennä ensiksi portaat ylös, alamäki ravilla alas, banketti, tukki, risueste ja sen jälkeen coffin. Taavin hyppytyyli oli kyllä erittäin hyvä ja sen laukka oli hyvin tasapainoisen näköistä. Esteet eivät sen pahempia ongelmia ratsukolle tuottaneet, mutta vauhdinsäätelyä saa tämä ratsukko jatkaa.

Kouluvalmennus, valmentajana Jenna (VRL-03515)

Enni ja Taavi oli jo suorittanut itsenäisesti alkuverryttelyn kun saavuin aurinkoiselle kentälle. Ennin kanssa oli sovittu, että Taavia treenattaisiin tänään koulukiemuroiden parissa, joten pyysin ratsukkoa tekemään erilaisia kiemuroita ja erikokoisia voltteja ensin ravissa ja myöhemmin sitten laukassa. Taavi kulki hyvin ohjan ja pohkeen välissä pääosan ajasta mutta pariin kertaan oriista huomasi, että nyt ei enää innosta. Tällöin vaihdettiin tehtävää ja ori oli jälleen paremmin mukana. Ravissa Taavi kulki nätisti ja hallitusti mutta laukassa meinasi pariin kertaan rytmi rikkoutua pienellä voltilla sekä tiheällä serpentiinillä. Enni oli kuitenkin hyvin tarkkana ja antoi reippaasti orille käskyn liikkua rivakammin, jolloin seuraavassa kaarteessa ori oli taas oikeassa tempossa. Lopuksi otettiin vielä vastalaukka harjoittelua loivalla kiemurauralla, joka ratsukolta sujui helpon oloisesti.

Estevalmennus, valmentajana tvisha

Enni ja Taavi saapui Mörkövaaran ryhmävalmennukseen vähän myöhässä, joten patistin heti heidän kentälle saavuttuaan parivaljakon reippaasti töihin. Ori näytti olevan melko energisellä tuulella, ensimmäiset kierrokset se vei ratsastajaansa aivan miten sattui, eikä yhteistyö näyttänyt kovin hyvältä. Enni onneksi topakoitui vähitellen selässä, jolloin hän alkoi reippain avuin ohjata hevostaan ja näin ollen Taavi saatiin vähitellen paremmin avuille. Ratsukko sai työstää kaikki askellajit läpi, joista erityisesti laukka oli vähän turhankin tahdikasta, joten pidätteitä ratsastaja sai jakaa harva se hetki. Hevosen kuitenkin lopulta vähän tasaantuessa, saivat he ottaa muutamat lämmittelyhypyt pienille pystyesteille, jotka ylittyivät kohtalaisen nätisti.

Valmennuksessa käytiin tänään lävitse pitkälti radan suorittamista, pääpainona oli hyvät lähestymiset niin suorien teiden kuin tiukkojen käännöstenkin jälkeen. Kun Enni ja Taavi tekivät töitä hyvin yhteen, saivat he merkistäni lähteä suorittamaan rataa omaan tahtiin ennalta annetussa järjestyksessä. Isommat, eli vajaat metriset, esteet nähdessään ori sen kuin virkosi lisää, jonka vuoksi se otti kunnon spurtin heti ensimmäiselle esteelle. Enni oli kuitenkin hyvin hereillä selässä ja näin ollen hän ei päästänyt Taavia pinkomaan seuraavalle esteelle miten sattuu, vaan otti tilanteen hallintaan ja rauhoitteli ratsuaan vähän aikaa ympyrällä, saaden pidätteet taas läpi. Kun Taavi malttoi mielensä, matka jatkui seuraavalle esteelle rauhallisemmin, eikä hypyssäkään mitään vikaa ollut. Tämän jälkeen esteiden hyppääminen lähti rullaamaan jo oikeastaan todella hyvin, etenkin helpot osuudet näyttivät sujuvan ratsukolta erinomaisesti. Esteillä jotka oli sijoiteltuna tiukempien käännösten jälkeen, sai ratsastaja olla hyvin tarkkana, että Taavi ei lähde ponnistamaan huonosta kulmasta, vaan malttaa oikaista itsensä ennen hyppyä. Tähän auttoi napakat ohjas- ja pohjeavut, joilla Enni sai kun saikin nopeasti ratsunsa suoristettua ja tarkasta ponnistuspaikasta este ylittyi puhtaasti. Taavi osoittautui valmennuksen aikana todella ketteräksi suomenhevoseksi, sillä ajoittain esteiltä laskeutumiset eivät olleet parhaimmaista päästä, ja parin askeleen jälkeen piti ponnistaa käännöksestä jo seuraavaan hyppyyn. Läheltä piti-tilanteita valmennuksessa tämän ratsukon osalta siis nähtiin, mutta yllättävän hyvin puomit pysyivät kannattimillaan reippaasta menosta huolimatta. Loppua kohden ratsukko oikeastaan paransi kierros kierrokselta suorituksiaan, eikä viimeisellä kierroksella virheitä enää juuri ilmennytkään.

Reilun tunnin ajan ennätimme työstää esteitä ristiin ja rastiin, kunnes lähdimme vähitellen siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkassa Enni sai taivutella Taavia vielä hetken aikaa ravissa ja hevosen liikkuessa rennon tyytyväisenä eteen, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Valmentajana olin ratsukon työskentelyyn melko tyytyväinen, heidän osalta valmennus sujui oikeastaan niin kuin olin etukäteen odottanutkin. Taavin reipas luonne tuli hyvin esteillä esille, mutta kivasti se malttoi kuunnella Ennin huolellisia apuja ja ainakin parhaansa mukaan yrittää toimia niiden mukaisesti. Enni oli koko tunnin aikana skarppina selässä ja jaksoi työstää ratsuaan ihailtavan pitkäpinnaisesti, eikä lannistunut, vaikka kaikki ei mennyt aina täysin suunnitellusti. Hienoa!

Kouluvalmennus, valmentajana Jannica

Valmennusviikonloppu Teilikorvessa oli alkamassa ja Ennin ratsuksi koulupuolelle oli valikoitunut ori Taavi, jonka kanssa oli tarkoitus lauantaina tehdä perustehtäviä ja sunnuntaina keskittyä hieman hiomaan vaikeampia asioita, joissa parilla riitti vielä työnsarkaa. Taavi keskittyi hyvin alkuverryttelyssä tänään, vaikka vauhtia riittikin. Se saatiin kuitenkin kanavoitua oikein hyvin nyt työntekoon ja molemmilla sujui hyvin. Muistit tehdä ennen voltteja ja kulmiinratsastuksia hyvin puolipidätteitä, mikä sai orin oikeasti kuuntelemaan ja keskittymään. Seuraavaksi tehtiin samoja juttuja ravissa, ihan vain keskittyen orin rehelliseen taipumiseen ja kuuntelemiseen, missä oma ennakointi apujen kanssa ja oma rentous oli myös avainasemassa. Toiseen suuntaan vaihdettaessa alettiin keskittymään enemmän taivuttaviin apuihin ja ulkoapujen tukeen, joka meinasi varsinkin laukassa aina hävitä kokonaan ja ori alkoi ympyröiltä valua ulospäin. Pienin korjauksin ja sillä peräänkuulutetulla keskittymisellä saatiin kuitenkin aikaiseksi kelvollisia pätkiä ravissa ja laukassa.

Välikäyntien jälkeen jatkettiin työskentelyä siirtymisten parissa, Taavi sai edetä reippaasti, mutta istuessasi syvään siirtääksesi orin käyntiin tai pysähdykseen sen piti reagoida heti. Muutaman kerran sait ottaa hieman kovemmatkin pidätteet läpi, ennen kuin ori ymmärsi hidastaa tahtia omaa tekemistään helpottaakseen. Napakkuutta sinulta löytyi tänään, kuten tavallista oikein hyvin ja yhteistyö sujui kun ei lähde orin haihatteluun ja kiireeseen mukaan. Etenkin loppuraveissa kiinnitimme tänään huomiota siihen, että vaikka saa pidempää ohjaa kaulaa venyttääkseen ei vauhdin tarvitse lisääntyä ja itse voi vauhtiin vaikuttaa myös selästä kääntämällä ympyröille tai keventämällä "kevyemmin" ja hitaammin. Oikein hyvää työskentelyä tänään, huomenna jatketaan!

Kouluvalmennus, valmentajana Jannica

Sunnuntaina valmennus aloiteltiin itsenäisellä alkuverryttelyllä, jossa Taavilla riitti yhä vaan vauhtia. Saitte tehdä paljon siirtymisiä ja jo käynnissä kiinnitettiin huomiota siihen eilisellä tunnilla käytyyn keskusteluun apujen käytöstä ja kuuntelemisesta. Taavin keskittyminen tuntui herpaantuvan joka kerta sillä hetkellä, kun omat ajatuksesi tai keskittyminen menivät muualle, jota ori käytti hyväkseen. Tylsistymisen estämiseksi vaihtelimme tehtäviä paljon ja pääsitte tekemään ravissa kahdeksikon, kolmikaarisen ja avotaivutuksen lisäksi pohkeenväistöjä muutamia kertoja. Keskittyminen liikkeiden vaihtuessa parani hetkittäin ja on hyvä itsenäisestikin ratsastaessa keskittyä vaihtelemaan tehtäviä aina välillä tai ainakin päivittäin. Ennen välikäyntejä otettiin vielä laukkaa uraa pitkin ympyröitä tehden, joka sujui kohtalaisen hyvin, vaikka Taavi tuntuikin kuumenevan melkoisesti laukkaamisesta. Saatuan purkaa pahimmat energiat eteenratsastukselle pitkillä sivuilla saitte kävellä hetkisen.

Välikäyntien jälkeen jatkettiin laukkateemalla tekemällä laukannostot kulman jälkeen molempiin suuntiin pitkillä sivuilla. Se sujui hienosti ja ori malttoi keskittyä paremmin, kun mukaan lisättiin pysähdykset ennen laukannostoja. Pohkeenväistöjä tehtyänne hetkisen ravissa oli aika palata laukkatyöskentelyyn, jossa ori hieman vastusti ulkopohjetta ja sai siitä muutaman muistutuksen kevyellä napautuksella, että ulkopohjettakin sopi kuunnella. Sen jälkeen se menikin paremmin käännöksissä ja ympyrällä ja työskenteli myös muistutuksestasi tänään paremmin takaosalla. Lopuksi otettiin vielä muutamia vastalaukannostoja uralla ja kolmikaarista laukanvaihdoilla käynnin kautta. Siinä kohtaa molemmat alkoivatkin olla jo sen verran märkiä hiestä, että pääsitte tekemään itsenäisiä loppuverryttelyjä.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Dimma

Olin todella innoissani saapuessani Teilikorpeen, sillä olimme sopineet Ennin kanssa pari treenikertaa. Tänään oli vuorossa kentällä rennosti koulutuuppailua ja seuraavalla kerralla sitten maastoon vähän irroittelemaan. Ratsuna minulla toimi komea suomenhevosori Taavi. Astuin talliin ja huhuilin Enniä. Nainen huikkasi jostain karsinasta, missä hän oli juuri aloittanut laittaa hevostaan valmiiksi. Kysyin, mistä löytäisin Taavin ja tavarat. Löytäessäni kaiken tarpeellisen astuin orin karsinaan, otin sen käytävälle ja juttelimme Ennin kanssa hieman tästä päivästä. Ajatuksena oli pitää rento treeni, sillä Taavi oli ollut muutaman päivän karsinalomalla sairauden takia. Harjasin Taavia pitkään ja hartaasti, jotta pääsisimme hieman tutustumaan ja ottamaan tuntumaa toisiimme. Harjauksen aikana ori oli todella kiltisti, mutta auta armias kun otin kaviokoukun esiin, alkoivat ongelmat. Taavi ei meinannut nostella jalkojaan ja koitti tyrkkiä minua kumoon. Kun jalka saatiin ylös, se ei todellakaan pysynyt ylhäällä. Ärjäisin orille muutamaan otteeseen ja sain juuri ja juuri puhdistettua kaviot. Mietin, millainen ori olisi ratsastettaessa. Toivon mukaan ei aivan yhtä hankala. Kuitenkin edessä oli vielä varusteiden laitto, joten ehkä ei ollut vielä aika huolehtia ratsastuksesta. Satula meni selkään helposti, eikä ori pullistellut, kun laitoin satulavyön kiinni. Suitsissa oli kuitenkin ongelmana se, että ori nosti päätään kohti taivaita ja ravisteli sitä raivokkaasti. Ärjäisin taas orille ja toivoin, että tekisin oman ennätykseni solkien kiinnilaitossa. En ollut ikinä ollut niin nopea kuin nyt ja olinkin tyytyväinen itseeni. Enni oli myös valmis ratsunsa kanssa, joten pääsimme lähtemään kohti kenttää. Here we go!

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Dimma

Viime ratsastuskerta Taavilla oli mennyt ihmeen hyvin, vaikka itse hoitamisessa ja varustamisessa olikin ollut ongelmia. Tällä kertaa oli kuitenkin maastoilun vuoro ja yllätys yllätys ennen lähtöä oli taas tappelut käynnissä. Pääsin kuitenkin onneksi hieman helpommalla kuin viimeksi ja pääsimme hieman ripeämmin lähtemään ulos. Enni lähti maastoon ihanalla rautiaalla suomenhevosella, joka käyttäytyi lähes moitteettomasti. Taavi oli kuitenkin hieman innokkaampi tapaus ja ulos taluttaessa viskoi päätään ja otti sivuaskelia. Ori selvästi halusi lähteä irroittelemaan. Nousimme hevosten selkään ja kun Taavi tajusi, että olimme menossa maastoon, se innostui niin, että siinä oli hurjasti pitelemistä. Puristin rystyset valkoisina ohjia ja toivoin, ettei Taavi lähtisi käsistä.

Maastopolulle päästessämme molemmat hevoset etenivät tahdikkaasti, mutta pysyivät käsissä. Enni meni edeltä ratsunsa kanssa ja juttelimme lähinnä siitä, miten Taavi oli onnistunut karata tarhasta viikko sitten. Oli ollut kuulemma hirveä paniikki, kun oria ei näkynyt missään. Lopulta se oli löytynyt heinien luota. Onneksi ei ollut lähtenyt sen pidemmälle ja juossut vaikka junaradalle. Liikaa ollut viime aikoina karkureita, jotka eivät ole palannut ainakaan ehjänä takaisin kotiin. Karistin nämä ajatukset mielestäni ja keskityin nauttimaan maastoilusta. Otimme muutaman laukkapätkän, jotta hevoset pääsivät kunnolla irroittelemaan. Läheisellä niityllä oli lupa ratsastaa, joten päästimme siellä hevoset menemään niin lujaa kuin vain halusivat. Tämä oli helppoa, sillä molemmat pysyivät hallittavissa vauhdeissa, luojan kiitos. Eihän siitä muuten olisi tullut mitään. Maastoretki sujui todella mukavasti ja palasimme tallille iloisin mielin, kaikki me neljä.