Finlandia
| Virallinen nimi: | Finlandia | Syntynyt, ikä: | 15.08.2017, 10v |
| Rek.nro: | VH18-018-0059 | Rotu: | Suomenhevonen |
| Säkäkorkeus, väri: | 159cm, tummanrautias | Sukupuoli | Ori |
| Kasvattaja / tuoja: | Ainolan talli, Hämeenlinna evm / Jannica | Omistaja: | Enni, VRL-09601 |
| Painotuslaji: | Yleispainotus | Koulutustaso: | Helppo A, 100cm, CIC1, noviisi |
Meriitit
20.05.2018 Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 72p, KTK-II (R-suunta)Luonnekuvaus
Finlandia kantaa nimeään kunnialla. Laadukas monitoimiori on oiva osoitus siitä, että suomenhevosten sisu ei ole kärsinyt sitten sotien, vaan kansallisaarteemme on yhä voimissaan ja edustaa Suomea kunniakkaasti. Ei siis mikään ihmekään, että tallilla Finlandiaa kutsutaan milloin kansallisaarteeksi, milloin kiiltokuvapojaksi ja milloin playboyksi - komean orin mielihalut tammoja kohtaan eivät ole jääneet keneltäkään huomaamatta, vaikka selväpäisenä ja helppona tapauksena se tunnetaankin.
Taluttaessa ketju turvan päältä ei ole mitenkään välttämätön, mutta kevään kiima-aikoina ihan hyödyllinen. Eivät Finlandian aivot palleihin valu niin kuin joillain hevosilla, mutta herra osoittaa kyllä kiinnostuksensa tammoja kohtaan ihan selkeästi. Hoitaessa Finlandia on ihan ylihelppo tapaus, se on rauhallinen ja seisoo paikallaan kuin tatti ympäristöstä välittämättä. Eläinlääkärin käynnit, kengitys, peseminen, kaikki kelpaa. Joskus herran kärsivällisyys saattaa joutua koville, mutta tätä varten vaaditaan se näyttelyitä varten tehtävä kolmen tunnin tehopuunaus, joka sisältää niin pesun, jouhien siistimisen, kavioiden lakkauksen kuin tavallisetkin hoitotoimenpiteet.
Finlandian selkään voi kivuta kuka tahansa vauvasta vaariin, mutta sitä osaavampi ratsastaja, sitä paremmin ori suorittaa. Se liikkuu oikein päin ja ihan kivasti lähes kenellä tahansa, orin työmoraalissa ei ole valittamista, mutta kokoamiset ja muut koulukiemurat sujuvat parhaiten ihan ammattilaisen ratsastamana. Esteilläkin orin selkään voi kiivetä kuka tahansa, se hyppää metrisetkin radat kuin vettä vaan. Sen hyppytekniikka ei ole ehkä kaikista parhain liikemekaniikan kannalta, mutta ainakin sen selässä on mukava istua hypyn tasaisen kaaren takia, metrisetkin esteet tuntuvat ristikoilta Finlandian selästä käsin. Maastoesteillä on sama juttu, varma hyppääjä ylittää erikoisesteet ja ne tavallisemmatkin varmasti ilman pienintäkään epäröintiä. Pomminvarma ori on mukava kaveri myös metsässä samoiluun tai syksyisiin sänkipellolla laukkailuihin.
Kärryjen edessä Finlandia on kuin kotonaan, oli se sitten valjakkokärryjen edessä tarkkuusradalla, koppisten kanssa lenkillä, ja onpa sen kanssa työajoakin pari kertaa harrastettu. Kilpailupaikoilla herra on oma jalat maassa oleva itsensä, vaikka tammojen perään onkin kivaa huudella.
© miivi
Sukutaulu ja -selvitys
|
i. Sibelius evm sh |
ii. Simba evm sh, |
iii. evm |
| iie. evm | ||
| ie. Lisa evm sh |
iei. evm | |
| iee. evm | ||
| e. Fresia evm sh |
ei. Friido evm sh |
eii. evm |
| eie. evm | ||
| ee. Ester evm sh |
eei. evm | |
| eee. evm |
i. Sibeliuksen voisi sanoa olleen kunniaksi suomenhevosille ja kantaneen nimeään arvokkaasti. Tämä suomalaisuuden perikuva kipusi nopeasti kilpailujen ruusukehaiksi. Jos se ei päässyt ihan huipulle missään lajissa, oli se aikansa laadukkain yleishevonen. Helppo A ei tuottanut orille ongelmia, ja metriset esteradat olivat lastenleikkiä. Maastoesteet sujuivat samalla rutiinilla kun rataesteetkin, ja kärryjen edessä ori jolkotteli iloisesti. Ei mikään ihmekään, että laadukkaasta yleisorista tuli hitti ratsusuomenhevosten oritilastoissa. Kuka nyt voisi sanoa laadukkaalle yleishevoselle, joka on tämän lisäksi hyväluontoinen ja -rakenteinen, ei? Orin jälkeläisistä oli moneen junaan, mutta miellyttävän moni niistä päätyi isänsä jalanjäljille, laadukkaiksi yleishevosiksi. Sibelius elelee yhä kotikonnuillaan, Ainolassa, aivan nimensä esikuvan kotitalon lähistöllä.
ii. Simba tuli tunnetuksi erityisesti kenttähevosena. Ori hyppäsi kovaa ja korkealta, vaikkakin vain keskinkertaisella tekniikalla, ja häslän orin suurimmaksi haasteeksi olivat osoittautuneet jo nuorena kouluradat. Ei se mikään rakennekukkanen ollut, ja kantakirjauksessakin pääsi vain täpärästi sisään heikkojen rakenne- ja koulukokeen pisteiden takia. Maastoesteillä pomminvarma ori ei koskaan hurmannut isoja yleisöjä, vaikka kärkkyikin useampaan otteeseen suomenhevosten kenttämestaruuksien ykköspaikkaa. Tämä sija jäi saavuttamatta vain heikkojen koulupisteiden takia. Ori ei koskaan ollut kovin tunnettu jalostusori, eikä sitä aktiivisesti tarjottukaan siitokseen. Hermoheikko häslä, joka ei malttanut liikkua kouluradoilla rauhassa ei ollut yhdenkään tammanomistajan unelma, mutta sentään orin reilu kymmenestä jälkeläisestä muutama päätyi yllättämään positiivisesti kilpakentillä.
ie. Lisaa voisi luonnehtia parhaiten kutsumalla tammaa tavalliseksi. Se ei erottunut joukosta, hyvässä tai pahassa. Joskus se saattoi kilpailuissa jonkun ruusukkeen napsia, mutta useimmiten se sijoittui helpoissa luokissa keskivaiheille, Lisa ei ollut mikään liitokavio tai superhyppääjä. Se oli kuitenkin järkeväluontoinen ja ok-rakenteinen tamma kivasta suvusta, joka teki siitä hyvän siitostamman. Tai no, jos ei hyvää niin ainakin sellaisen tasaisen tappavan tavallisen. Tamma päätyikin saamaan yhteensä kuusi varsaa, joista osasta kuoriutui ihan miellyttäviä kilparatsuja ja osasta sen kaltaisia, tavallisia mutta mukavia harrasteratsuja.
e. Fresia on yllättävämpi nimi Finlandian kaltaisen, laadukkaan ratsuhevosen suvussa. Tamma oli nimittäin henkeen ja vereen ravuri, varsasta asti sillä tiellä kävellyt, tai ennemminkin ravannut. Sen suku kieli kovasta tulevaisuudesta radoilla, ja Fresian kolmi- ja nelivuotiskausilla juossut muutamat startit kielivät menestyksestä tulevaisuudessa. Tamman ura kuitenkin tyssäsi lyhyeen, vakava hankosidevamma, haastava kuntoutuminen ja vamman uusiutuminen tekivät stopit Fresian tulevaisuudensuunnitelmille, joihin tamman valmentaja-omistaja oli hyvin menneen nelivuotiskauden jälkeen istuttanut myös idean kuninkuusraveista, niin kova tamma oli ollut jo nelivuotiaana. Näiden suunnitelmien sijaan Fresia päätyi siitostammaksi, saattaen maailmaan laadukkaita ravureita, mutta myös muutamia mukavia ratsuvarsoja laadukkaiksi tunnetuista ratsuoreista.
ei. Friidoa voisi kuvailla legendaarikseksi. Jos ratsuihmiset tunnistavat jonkun ravurin nimen, on se Friido. Jopa ei-hevosihmisille orin nimi on tuttu. Kolminkertainen ravikuningas, kylmäveristen ME-hevonen, Valio-titteli... Orin saavutuksia ja hyviä puolia voisi luetella loputtomiin. Kahdesta asiasta ori sai kritiikkiä. Se ei ollut luonteeltaan mistään helpoimmasta, se puri ja joskus potkikin, ajaessa sillä oli rautaa suussa enemmän kuin muilla lähdön hevosilla yhteensä, eikä se meinannut siitä huolimatta pysyä käsissä. Rakennekaan ei ollut se kaikista ideaalein, vaikka se ei näyttänyt oria hidastavan. Erisukuisuudestaankin muiden ominaisuuksien rinnalla tunnettu ori sai yli 1000 jälkeläistä, joista on ollut moneen junaan, on ollut huippujuoksijaa ja puskaruunaa, kilparatsua ja siitostammaa.
ee. Ester oli sellainen keskiverto ravuritamma. Kuusivuotiaaksi asti se pärjäsi radoilla keskinkertaisella menestyksellä, joskus se oli kova nimi ja joskus hävisi niillekin, jotka sen olisi paperilla pitänyt voittaa leikiten. Tämän takia siitä ei mitään arvokilpailujuoksijaa tullut ja sen urakin loppui suhteellisen ajoissa, turha tammaa oli sen pidempää juoksuttaa kun ei se jatkossakaan olisi sen paremmin pärjännyt. Siitostammaksi Ester päätyi, käyden aina välillä köpöttelemässä maastossa omistajansa sukulaistyttöjen kanssa ratsain. Sen varsoista yksikään ei päätynyt juuri tammaa menestyneemmäksi ravuriksi, kaksi ei päässyt edes ajokoulutukseen asti ja sen ainoan lupaavankin varsan raviura katkesi hankosidevammaan.
© miivi
Jälkeläiset
| t. Kiurukirkkaudessa | 14.11.2020 | e. Vännin Suomineito | Haltiasalo, VRL-13283 |
| t. Teilikorven Karelia | 12.02.2021 | e. Suvikannel | Viixi, VRL-13923 |
Kilpailukalenteri
| KRJ-kouluratsastus - 40 sijoitusta joista yhdeksän voittoa |
|
|
|
| ERJ-esteratsastus - 40 sijoitusta, joista viisi voittoa |
|
|
|
| KERJ-kenttäratsastus - 40 sijoitusta, joista kolme voittoa |
|
|
|
| VVJ-valjakkoajo - 40 sijoitusta, joista kahdeksan voittoa |
|
|
|
Päiväkirja
Päiväkirjamerkintä